Lomamme Suomessa on ollut pitkä ja monipuolinen.

Olimmehan täällä pikkuneidin kanssa jo toukokuun puolestavälistä saakka ja vielä pari päivää on lomaa jäljellä, sitten suuntaamme taas kohti Teksasia ja uusia seikkailuja meren tuolla puolen.

Kesämme Suomessa on ollut kaikin puolin onnistunut ja leppoisa. Ja  taskussa on monta mukavaa muistoa kotiin vietäviksi, joita on kiva talvella perheen kanssa yhdessä läpikäydä ja hymyssä suin muistella.

Saimme viettää laatuaikaa mummien ja papan kanssa, nähdä sukulaisia ja ystäviä, (vaikkemme valitettavasti kaikkia ennättäneet siltikään tavata ja josta itsellä on pienoisessa määrin huono omatuntokin), nauttia Suomen luonnosta ja viime aikoina myös kauniin aurinkoisesta ja lämpimästä suvisäästä.

Pieni haikeus on kuitenkin jo täyttänyt sopukan sydämessäni ja kun kuljen tuttujen maisemien ohi tai saavun mökkirantaan, on mieli hiukan surumielinenkin. Näitä maisemia en näe luultavimmin taas ennen ensi kesää.

Ja taustalla mielessäni on myös huoli äitini terveydentilasta ja siitä, kuinka hänen asiansa etenevät ja saako hän asianmukaista hoitoa tästä eteenpäin.

Siis kaikenlaisia, niin iloisia, kaihoisia ja hivenen surumielisenkin sekaisia tuntemuksia taas kerran läpikäydään.

Itse aina mietinkin, että kun sen kotiinlähtöpäivän voisi jotenkin skipata. Jollain vippaskonstilla ohittaa sen hetken, kun lentokentällä taas heipat sanotaan ja kyynelsilmin isovanhempia halaillaan.

On usein vaikea olla se iso ihminen oman lapsen edessä, kun itselläkin itku pukkaa ulos silmäkulmasta ja ääni värisee ja on niin joteskin vaan haikea olo.

----------------------------------------------------------------------------

Sillä kotimmehan on tällä hetkellä kuitenkin siellä meren takana. Siellä on meidän hyvä ollut aina olla ja siellä on myös niitä rakkaita ystäviä, niitä pieniä pellavapäisiä suomalaisia, joiden kanssa pikkuneitimme kirmaa Teksasin taivaan alla ja joita koko kesä ollaan mielessä ajateltu ja kaipailtu.

Elämä on ihanaa ja rikasta näin ulkosuomalaisenakin, vaikka välillä sekaan mahtuu suuri määrä kaipuuta, haikeutta yms. sekavia tunteita.

Ja pitkä kesä Suomessa antaa uutta puhtia ja voimaa pitkän talven varalle ja kevään korvilla jo kovasti taas odotamme uutta kesää ja uutta matkaa tuttuihin maisemiin, veden äärelle, koti-Suomeen.

Aurinkoisia kesäpäiviä ilolla muistellen!