On tässä ollut taas kaikenlaista hulinaa viime aikoina. Ja oikeasti, ei meillä ole kyllä aina näin ohjelmatäytteistä tämä elämä, johtuu nyt pitkälti siitä, että meillä on miehen serkku pidemmällä visiitillä ja sitä kautta tulee sitten enempi käytyä vierasta kierrättämässä eri paikoissa ja kivaahan se on, mikäs siinä!

Mutta tämä tempaus oli kyllä ihan uusi kokemus ja monelle tutulle joka tätä nyt ehkä lukee, melkoinen yllätyskin ehkä... Minä nimittäin päätin, että lähden vieraamme kanssa katsomaan American Airlines Centeriin, eli siis paikalliseen jäähalliin maailmankuulua pastoria, Joel Osteenia.

Ihan vain uteliaisuudesta, sillä itse en ole miestä sen paremmin nähnyt, kuullut kuin hänen teoksiaan lukenutkaan. Halusin vain nähdä, miten täällä megaluokan pastoristarat tempaavat kuulijansa mukaan. Ja kun tähän tilaisuuteen oli muutenkin lähdössä pieni suomalaisten seurue, minä tungin itseni ja vieraamme menoon mukaan ja edessämme oli tosiaankin ihan erilainen illanvietto.

Ja oli kuulkaa ihan mielenkiintoinen ja silmät avaava kokemus tämäkin! Joel Osteen oli varsin miellyttävän ja fiksun oloinen mies, joka painottaa puheissaan ja kirjoissaan pitkälti positiivista ajattelua, pyrkii saamaan ihmiset jättämään menneen taakseen ja keskittymään tähän hetkeen ja siihen, että tästä hetkestä alkaen elämäsi kääntyy parempaan, tämä on sinun paras vuotesi.

Okei, mukaan mahtui myös muutama ylilyönti ja hengellistä puoltahan illassa oli toki mukana aika tavalla, mutta vaikken tunnustaudukaan kiihkeästi uskovaksi ihmiseksi, oli mielestäni varsin mielenkiintoista nähdä tällainenkin tilaisuus livenä.

Ihan totta, suosittelen kaikille!

Lavashow oli miltei kuin suuremmassakin rock-tapahtumassa. Tässä itse illan isäntä, kuva ei ole valitettavasti kovin tarkka...

Tilaisuudessa oli myös tosi tasokasta gospel-musiikkia ja olin tosi yllättynyt mukaansatempaavan musiikin huipputasosta! Tämä nainen osasi laulaa todella hyvin ja taustakuoro oli mahtava.

-----------------------------------------------------------------------------------------

Tästä tilaisuudesta on jo jokunen viikko ja menneenä viikonloppunakin hyppäsimme siellä ja täällä. Mutta lisää tarinaa alkuviikosta. Nyt on pakko mennä petiin.

Ai niin. Hartia ja niskakivut ovat nyt tiessään (miltei), mutta tämän päivän olen saanutkin sitten kärsiä ihan mahdottomasta päänsärystä. Vielä koskaan ei ole päänsärky vienyt petiin, mutta niin kävi tänään.

Samaan aikaan pyörrytti, särki ohimoja, silmiä ja niskaa ja jopa jonkun verran kävi sellainenkin ajatus mielessä, että ihanko alkaa yököttämään. Niinpä teimme tässä vieraamme kanssa johtopäätöksen, että rouva kärsii elämänsä ensimmäisestä migreenikohtauksesta.

Eli edessä oli panadolia, petiä ja hiljaisuutta. Ja illalla olo oli jo suht normaali.

Ei ole kyllä hurraamista ollut olossa viime aikoina. Arvelen, että nämä kaikki oireilut liittyvät silmiini ja siihen, että vietän ihan LIIAN PALJON aikaa tietokoneella, kirjojen ja leffojen ääressä.

Mutta minkäs teet. Ei pysty, kykene olemaan bloggailematta, lukematta tai leffoja katsomatta. Ei vaan pysty!

Mutta juu, nyt sinne sänkyyn... Pakko mennä.

Viikon alkuja toivotellen,

Sari