Taas ne ovat täällä!

Ai pressan vaalit ja Super Tuesday?

No ei!

Tai no joo, mutta ne saavat juuri nyt olla ja mennä, tätä mammaa huolettaa tällä hetkellä muut asiat...

Kuten kevään SÄÄ!

Nimittäin toissayönä saimme herätä mieheni kanssa pitkästä aikaa luonnon järjestämään valoshowhun ja makuuhuoneemme ikkunoista välkehti valkeaa valoa ihan liiankin kanssa.

Ja sitä pauketta, salamointia ja jytinää. Voi hemmetti!

Miten mä taas unohdin nää joka keväiset Teksasin ukkosmyrskyt ja rankkasateet! Blaah!!!

Ja niin löysin taas itseni aamuyön hämärästä haparoimassa kohti työpistettäni ja availemasta kannettavaa tietokonettani (tätä elintärkeää kapistusta), jotta pääsen niille hemmetin Weather-sivuille.

Jaahas, tutkakuvassa näkyy hivenen punaista, oranssia ja vihreää, yksi rintama vain.

Eikä oo tornadowatchia tai warningia, onneks.

No hyvä, tuu jo sieltä!

No mut mä nyt vähän seuraan, et onks tää rintama tulossa tänne suuntaan.

Ja siinä tuijotan liikkuvaa tutkakuvaa... Tuijotan ja kuuntelen ukkosen voimistuvaa jylinää.

Tuijotan ja kuuntelen sateen ropinaa. Tuijotan ja haukottelen.

Ei tästä taida viisaammaksi tulla. Satakoon ja ukkostakoon, nyt tämä mamma menee koisimaan...

Ukkosrintama heikkeni, eikä edes kunnolla yltänyt meidän asuma-alueellemme. Mamma nukkui lopun yötä suhteellisen levollisesti, vieressään kuumeinen 3-vee ja 35-vee...

---------------------------------------------------------------

Kahdeksan vuoden aikana kolmesti olen pelännyt ukkosta ihan tosissaan. Yksi tapaus viime keväältä tulee tässä.

Aiemmin päivällä televisiossa varoiteltiin mahdollisesta tornadoja muodostavasta, voimakkaasta ukkosrintamasta, joka oli selvästi suuntaamassa kohti meidän asuma-aluettamme.

Sinä iltana olimme sentään koko perhe kotona ja kyllä vaan, myrsky oli epätavallisen voimakasta ja repivää, salamointi rajua ja erittäin tiivistä. Sen lisäksi tuuli puhalsi niin voimakkaasti, että tuntui välillä kuin koko talo olisi valmis nytkähtämään liitoksistaan...

Jossain vaiheessa iltaa huomasimme, kuinka vesi alkoikin yhtäkkiä iskeä todella voimakkaasti olohuoneemme ikkunoihin vaakasuorassa ja tuulen puhaltava vinkuna oli sitä luokkaa, että alkoi jo hivenen huolestuttamaan. Kurkistus sälekaihtimen välistä vahvisti olettamuksen, joo-o, taivas on vähän vihertävän harmahtava...
 
Mieheni avasi välittömästi television ja silmiimme osui ilkeännäköinen, pyöriviä renkaita täynnä oleva
tutkakuva prikulleen asuinalueemme päällä. Havaittavissa oli siis voimakasta rotaatiota, joka on usein merkkinä siitä, että tornado on mahdollisesti muodostumassa juuri kyseiseen kohtaan.

Ja ne hemmetin pillit!  

Ne ulvovat, vonkuvat tornadopillit! (kolmasti nämä pillit ovat meidän aikanamme ulisseet ja joka kerta on tullut enempi tai vähempi veemäinen olo, kun tämä ulina alkaa...)

Ihan kuin ei muutenkin olis jo miltei vetelät housussa... Voi kiesus...

Eikun tyttö syliin, ja paniikinomaista ryntäilyä talomme keskiosassa sijaitsevaan kylpyhuoneeseen ja manailua ja kiroilua (sori sukulaiset...), tyyliin:

Jumankauta, tässäkö tää nyt oli!

Tännekö sitä nyt hautaudutaan pe**le kuoliaaksi vierasvessaan kuivumassa olevien lakanoiden ja pyyhkeiden keskelle!

Mä vihaan koko hemmetin Teksasia ja näitä hemmetin tornadoja ja myrskyjä, uaaaahhhh!!!

Mutta tilanne oli ohitse yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Myrsky laantui ja rintama meni ohitse, tosin pienikokoinen twister/tornado iski läheiseen omakotitaloalueeseen ja muutamasta talosta irtosi kattorakenteita ja suurikokoisia puita oli kaatunut talojen päälle. Mutta ei mitään vakavampaa sillä kertaa, henkilövahingoilta säästyttiin.

--------------------------------------------------------

Eilisiltana tilanne oli valitettavasti toinen. Voimakas ukkosrintama pyyhkäisi läpi Arkansasin, Tenneseeen, Kentuckyn, Missisippin ja Alabaman. Tämän hetkisten tietojen mukaan ainakin 48 ihmistä on menettänyt henkensä jäätyään tämän tornadoja muodostavan myrskyn kouriin.

http://news.yahoo.com/s/ap/20080206/ap_on_re_us/severe_weather