SUOMEN KESÄ ON HELEVETIN KYLYMÄ!

Näillä sanoilla aloitti Lauri Tähkä ja Elonkerjuu eilisen keikkansa entisessä kotikaupungissani.

Ja olin kyllä solistin kanssa täysin samaa mieltä.

Kesäkuu puolessa välissä ja minä ja ystävät hytisimme ulkoilmakonsertissa villapaidat
päällä, paksuihin takkeihin ja huiveihin kääriytyneinä, varpaat kylminä ja nenä jäässä.

Pilkkihaalareistakin taisi olla jotain puhetta ja ehkä meidät näkee tämän illan konsertissa jotain
vastaavaa päällä, sillä keli ei ole tänään juuri eilistä lämpimämpi...

---------------------------------------------------------------------

Mutta ei se eilinen koleus kuitenkaan menoa hidastanut, päinvastoin.

Sitä suuremmalla syyllä polki jalka musiikin tahdissa ja kädet löivät yhteen.
Valehtelematta ainakin tuhatpäisen K-18 yleisön mukana.

Koleasta kesäsäästä huolimatta tämä esiintyjä keräsi aivan täyden katsomon ja ihmisiä
oli todella paljon liikenteessä. Niin nuorta kuin vanhempaakin katsojaa riitti tälle
yhtyeeelle.

Osa jo enempi tai vähempi "sopivasti juhlakunnossa" ja osa vain muuten iloisin mielin...
Itse kuuluin tietoisesti tuohon jälkimmäiseen osastoon...

Ja sinne mahduttiin, kaikki, suht sopuisin mielin. Vain muutaman tappelun tapaisen todistin
ympärilläni...

----------------------------------------------------------------------

Vaikkei minulla ole juuri mahdollisuutta pysyä perässä Suomi-rockin saloissa tai muutenkaan uusimmissa suomalaisen
musiikin käänteissä, on muutamat artistit jääneet soimaan kesäisin Suomessa viettämieni kuukausien
aikana korviini.

Kuten Lauri Tähkän biisit.

Ja niinpä on sanomattakin selvää, että Lauri Tähkä kuuluu omiin suomalaisen musiikin suosikkeihini.

Siinä vaan on sitä jotain.

Siinä, että yhdistetään rock-musiikki, viulu ja osittainen pohojanmaan murre.

Se saa hymyilemään.

Se saa hyvälle mielelle.

Se jää mieleen.

Hetkeksi en sulle rupia,

iäksi en sulle kelepaa...

Ja illan ehdoton suosikkibiisi löytyy täältä:

http://www.youtube.com/watch?v=e7KFZ2iLHkI&feature=related

--------------------------------------------------------------------

Tähkän soitanta päättyi yöllä noin kello yhden aikaan.

Siinä kävelimme hytisten ystävien kanssa kylmässä kesäyössä,
minä hyppäsin kohta pian autooni ja ajelin yön hämärässä tyttäreni luokse nukkumaan.

Autossa varpaat kylmästä kankeina ajellessani huomasin kuitenkin hymyileväni.

Eteeni avautui hiljaiset kaupunkimaisemat.

Muutamia ihmisiä vielä kävelemässä kesäyössä, järvestä nouseva höyry ja kaupungin valot.

Koleassakin kesäyössä oli selvästi jotakin taianomaista.

Jotakin sellaista, jota taas talven tullen Teksasissa kaipaan.

Ja ne lukuisat laulun sanat, ne pyörivät taas päässäni pitkään...

---------------------------------------------------------------------

P.S. Tänään vuorossa mm. Idolseja esiintymislavalla. Näihin artisteihin suhtaudun vähän varauksella,
joten jännä nähdä, mitkä ovat fiilikset tämän illan jälkeen...

Noin niinkuin muutenkin, sillä tänään lähdemme matkaan bailausasenteella, siis ei omaa autoa
matkaan eikä suunnitelmia huomiselle...

Huih... Pelottava yhdistelmä tämän ikäiselle mammalle...