Luin tässä taas täkäläistä vanhemmille suunnattua Parents lehteä ja silmiini osui Mommyland-osion alta hauska artikkeli, josta löytyi kolme ns. kirjoittamatonta sääntöä nimenomaan puistossa lapsiensa kanssa viihtyville mammoille.

Tässä säännöt enkuksi, lainattu siis Parents-lehdestä:

----------------------------------------

"3 unwritten rules of the playground...

# 1. If your kid is being bullied in the sandbox, refused a turn on the seesaw or pushed down the slide, it's quite all right to tell someone else's child (in a nice way, of course) to knock if off. It's not okay to yell at him, give him a time-out, or take away his toys.

# 2. Just because there are lots of other moms at the playground watching their kids, it doesn't let you off the hook from paying attention to yours. If your child is stuck in the monkey bars ten feet off the ground, put down you BlackBerry and untangle him.

# 3. Yes, we know there's nothing sexier than a man at the playground pushing his kids on the swing. But in most caset that's someone else's husband, so back off."

-----------------------------------------------

Nämä säännöt taitavat kyllä toimia ympäri maailman...

Säännöstä # 1 tulee erityisesti yksi puistokerta mieleen.

Isompi amerikkalaispoika naljaili tuolloin välttävästi englantia puhuvalle 2-veelle neidillemme ja huuteli hänelle tyyliin: You're stupid ja tönäisi neitimme alas liukumäestä. Siihen jo ennätin huutamaan liukumäen toisesta päästä, että: That's not nice! mulkaisten poikaa vähintäänkin varoittavasti... (ja pojan äitiä ei tietty näkynyt mailla halmeilla, kuten usein olen huomannut).

Mutta neitimme sanoikin pojalle napakasti takaisin (äippäkin oli tästä aivan yllättynyt), että: You're stupid! (mikä kaikkien sääntöjen mukaan ei tietty ole kauhean kivasti sanottu tuokaan).

Eniten hämmästytti kuitenkin pojan reaktio. Kun tyttäreni sanoikin yllättäen isommalle pojalle vastaan, tämä n. 5-vuotias poika alkoi niiskuttamaan tyttärelleni, että: Byaaah, I'm going to tell my mommy!

Sillä lailla, toisia saa kyllä kiusata ja nimitellä, mutta jos pienempi antaakin takaisin, niin: Help me mommy!!! Oh dear, oh dear!!!

------------------------------

Ja sääntö # 2. Tästä tulee mieleeni järkyttävä tapaus läheisessä puistossa. Olimme loppusyksystä
ystävättäreni ja lapsiemme kanssa puistoilemassa ja yhtäkkiä ihmettelimme, kun puistoon ajaa pillit huutaen niin paloauto kuin ambulanssi. Siinä laskimme leikkiä, että nyt on tainneet palomiehet ajella hivenen harhaan... Mutta pian naurumme muuttuikin kauhuksi. Seuratessamme palomiesten kulkua kohti puiston laidassa sijaitsevaa lammen rantaa, huomasimme äidin, joka roikotti elotonta lasta sylissään.

Äiti oli vyötäröön asti läpimärissä farkuissa ja silloin tajusimme. Apua! Lapsiraukka on pudonnut lampeen. Äiti oli puistossa ystävättäriensä kanssa ja olisiko käynyt niin, että katse oli hetkeksi herpaantunut n. 2-vee lapsesta, jolloin tämä oli mulahtanut lampeen.

Onneksi hetken kuluttua alkoi kuulumaan itkua ja lapseen tuli eloa. Ambulanssimiehet ottivat tytön pikaisesti kyytiinsä, äiti juoksenteli edestakaisin selvästi järkyttyneenä ja kipusi viimeisenä itsekin ambulanssiin. Ja niin lähtivät äiti, lapsi ja ambulanssimiehet pillit ulvoen matkaan.

Tästä opin taas kerran sen, että silmät selässä on oltava koko ajan, oltiin sitten siinä tuttuakin tutummassa puistossa tai pihapiirissä. Koskaan ei tiedä, mitä pienet lapset saavat päähänsä.  Ja kun usein ovat niin pirskatin nopeita liikkeissäänkin.

-------------------------------

Ja sääntö # 3. Tämä sääntö sai ainakin minut naurahtamaan. Pitääpä tosiaan ensi kerralla puistoon mennessä muistaa, että ne lapsia keinuttelevat miehet ovat yleensä varattuja,  niin että on se kait ymmärrettävä, että katse muualle ja näpit irti!!!

Hmmm... Itsellä ei rehellisesti sanottuna ole kyllä edes käynyt mielessä, että alkaisin puistossa lapseni kanssa leikkiessä katselemaan muita miehiä sillä silmää... Mutta kaikkihan on mahdollista ja ehkä onkin niin, että leikkipuisto on iskupaikoista se number 1... Mene ja tiedä...

Niin että, arvaankohan laittaa tätä meidän isukkia (blondia ja vielä ihan mukiinmenevän näköistä) tuonne puistoon enää tyttären kanssa olleskaan...

Huh, siinä onkin miettimistä taas vähäksi aikaa...